ToniTervo

Kumman ajan sinä valitset?

  • Kuva 1. Oijärvi 14. heinäkuuta klo 6.54 (kesäaika) tai 5.54 (talviaika)
    Kuva 1. Oijärvi 14. heinäkuuta klo 6.54 (kesäaika) tai 5.54 (talviaika)
  • Kuva 2. Oulu 23. syyskuuta klo 19.00 (kesäaika) tai 18.00 (talviaika)
    Kuva 2. Oulu 23. syyskuuta klo 19.00 (kesäaika) tai 18.00 (talviaika)
  • Kuva 3. Oulu 23. syyskuuta klo 20.00 (kesäaika) tai 19.00 (talviaika)
    Kuva 3. Oulu 23. syyskuuta klo 20.00 (kesäaika) tai 19.00 (talviaika)
  • Kuva 4. Oijärvi 12. tammikuuta klo 14.41(talviaika) tai 15.41 (kesäaika)
    Kuva 4. Oijärvi 12. tammikuuta klo 14.41(talviaika) tai 15.41 (kesäaika)
  • Kuva 5. Ukkohalla 18. helmikuuta klo 14.32 (talviaika) tai 15.32 (kesäaika)
    Kuva 5. Ukkohalla 18. helmikuuta klo 14.32 (talviaika) tai 15.32 (kesäaika)
  • Kuva 6. Ukkohalla 19. helmikuuta klo 16.09 (talviaika) tai 17.09 (kesäaika)
    Kuva 6. Ukkohalla 19. helmikuuta klo 16.09 (talviaika) tai 17.09 (kesäaika)

Suomi luopuu kellojen siirtelystä ja oleellinen kysymys on kumpaan, kesäaikaan vai talviaikaan, jäämme pysyvästi. Nyt pääsemme vaikuttamaan asiaan vastaamalla juuri avattuun kyselyyn. On vähän noloa, että se on toteutettu ilman henkilötunnistusta, se kun mahdollistaa "äänestämisen" useaan kertaan, mikä tietysti laskee kyselyn uskottavuutta. Kyse on kuitenkin viralliseen päätöksentekoon vaikuttavasta selvityksestä, joten siihen on jokaisen syytä vastata (mikäli asiaan haluaa vaikuttaa).

Nyt siis kaikilla tulisi olla joku mielipide tähän asiaan vaikka yleensä aivot kääntyvät ympäri kun pitää miettiä miten se kellon siirtäminen valon määrään vaikuttikaan. Lyhyesti se menee näin: Talviajassa aamut ovat valoisampia ja illat pimeämpiä. Kesäajassa aamut ovat pimeämpiä ja illat valoisampia. Tarjoan näkökulmaa asiaan muutaman havainnekuvan avulla. Sanottakoon heti alkuun, että kannatan kesäaikaa.

Suomi on valon kannalta erikoinen maa. Talvi ja kesä ovat toistensa vastakohtia. Kesällä on valoisaa vaikka siirtäisimme kelloja miten tahansa. Talvella on yhtä lailla pimeää suurimman osan ajasta. Kesällä ainoa aiheeseen liittyvä kysymys on, että miten saamme nukutuksi. Siinä missä tehokkaat pimennysverhot ratkaisevat piinallisimmankin auringon pilkotuksen, on selvää että aikainen aamuaurinko herättää ihmisiä liian aikaisin siten, että aamuyö menee sängyssä pyörien. Jos jäämme pysyvästi talviaikaan, sama aamuaurinko nousee vielä tuntia aiemmin. Oheisessa kuvassa 1 näkyy oijärveläinen heinäkuun aamuaurinko kello 6.54 (kesäaikaa). Mikäli olisimme pysyvästi talviajassa, tuo kuva olisi otettu jo kello 5.54. Kuvassa aurinko on jo korkealla, varsinainen auringonnousuhan tapahtuu jo varhain aamuyöstä riippumatta siitä missä ajassa ollaan.

Kuvat 2 ja 3 ovat syksyisestä Oulusta. Kuvat otettiin samasta paikasta kello 19 ja 20 (kesäaikaa). Mikäli eläisimme talviaikaa myös syksyllä, kuvien ottohetket olisivat olleet jo kello 18 ja 19. Tämä kuvaa hyvin kuinka pysyvä talviaika lyhentäisi syksyisiä harrastusmahdollisuuksia. Kuvia voi vertailla myös siten, että molemmissa kello on 19, mutta kuva 2 on kesäaikaa ja kuva 3 on talviaikaa.

Kuvassa 4 palataan Oijärvelle, jossa aurinko vetelee viimeisiään 12. tammikuuta. Kello oli kuvaa ottaessa 14.41 (talviaikaa), jos olisimme kesäajassa niin auringonlasku olisi tässä vaiheessa sentään vasta kello 15.41.

Kuvat 5 ja 6 ovat helmikuisesta Ukkohallasta. Iltapäivän aurinko on kirkas, mutta se päättyy nopeasti. Kuva 6 osoittaa kuinka talviajassa on pimeää jo kello 16.09, kun taas Kuva 5 osoittaa kuinka kirkasta olisi vielä kello 15.32 jos eläisimmekin kesäajassa myös talvisin.

Talviajan perusteluina on käytetty unitutkijoiden käsitystä siitä, että valoisat aamut ovat terveydelle parempi vaihtoehto. Tällä on merkitystä vain talvisaikaan kun valosta on puute. Silloinkin ihmiset kuitenkin herättyään siirtyvät työ- tai opiskelupaikoilleen - sisätiloihin ja loisteputkien alle. Riippumatta siitä kummassa ajassa ollaan, aamu ei ole talvella koskaan erityisen valoisa. On väitetty, että valoisampi aamu ehkäisisi kaamosmasennusta. Minusta on perustellumpaa väittää, että kaamosmasennusta ehkäisee valoisa ilta, tai siis iltapäivä, jolloin ihmiset pääsevät töistä ja opiskelusta vapaa-ajalle - ja kenties jopa ulkoharrastuksiin. Mikään ei ole masentavampaa kuin katsoa töiden jälkeen pilkkopimeyttä kotiin ajellessa. "Siinä se päivä taas meni". Marraskuun märkä lumeton pimeys oikein kruunaa tämän hetken.

Kesäisin ei ole merkitystä missä ajassa olemme, paitsi siten että talviajassa aamuaurinko tillittäisi jopa vieläkin aiemmin - herättäen jo aamuyöstä.

Syksyisin pysyvästi talviaikaan siirtyminen tarkoittaisi tiettyjen ulkoharrastusten lopettamista aiemmin pimeän vuoksi. Esimerkiksi Suomen nopeimmin kasvava urheilulaji frisbeegolf ei onnistu enää hämärässä. Ovatko tutkijat huomioineet iltojen aktiivisuutta arvioidessaan terveysvaikutuksia?

Jotkut perustelevat pysyvään talviaikaan siirtymistä sillä, että se on se "oikea" tai "normaali" aika. On totta, että ennen kellojen siirtelyä oltiin kyseisessä ajassa. Se ei tee siitä kuitenkaan yhtään normaalimpaa tai oikeampaa. Kaikki ajat ovat keksittyjä - ainoastaan maapallon pyöriminen itsensä ympäri on todellista. Se on meistä itsestämme kiinni miten elämämme rytmitämme tämän pallon pyörimisen kanssa. On outoa, että ihmisen keksimää aikajärjestelmää pidetään kiveenhakattuna. Meille on opetettu, että aurinko on matalimmillaan vuorokauden vaihtuessa - kuten se talviajassa onkin. Tämäkö on se "luonnonlaki", josta emme saa missään nimessä poiketa? Maalaisjärjellä voisi ajatella, että eikö olisi järkevää, että aurinko olisi matalimmillaan noin puolessa välissä ihmisen yöunia. Normaalilla unirytmillä keskiyö osuu aika kauas tuosta ja sen vuoksi meillä on keskimäärin liian pimeät illat ja liian valoisat aamut. Elämänrytmi oli 50 vuotta sitten varmasti aamupainotteisempi kuin nykyään. Valtaosan väestöstä ei tarvinne herätä enää yhtä aikaisin.

Minulle on päivänselvää, etten kaipaa kesäisin valoisampia aamuja, mutta haluan todellakin syksyisistä ja talvisista illoista valoisampia. Pysyvä kesäaika on ainoa järkevä vaihtoehto - valitessamme pysyvän talviajan heräämme kesällä neljältä ja vietämme entistä synkemmän ja pidemmän talven.

Jos tämä teksti vakuutti niin laita jakoon sekä ota kantaa osoitteessa http://otakantaa.fi. Vastausaikaa on 12.10. saakka.


Päivitys 3.10.2018

Koska talviaikaa perustellaan suurimmaksi osaksi vetoamalla tutkijoiden lausuntoihin, lisään tänne muutaman pointin. THL:n tutkimusprofessori Timo Partonen on koko syksyn hallinnut tätä keskustelua eri uutissivustojen artikkeleissa. Kertaakaan hänen näkemyksiään ei ole haastettu. Tämä on johtanut siihen, että Partonen on saanut esittää yksinkertaistetun totuuden, joka sitten professorin natsoilla uppoaa lukijoihin. Otetaan näyte Ilta-Sanomista:

"Jos aamut pimenevät, aiheuttaa se Partosen mukaan sisäisen kellon toimintaan niin sanottua lisäjätätystä. Tämä taas lisää tutkimuksien mukaan univaikeuksia, jotka puolestaan kasvattavat riskiä painonnousuun. Ihmiset syövät väsyneenä herkemmin hiilihydraatti- ja rasvapitoisia ruokia ja myös halu harrastaa liikuntaa vähenee.

– Sisäisen jätätyksen voimistuminen näyttää myös muuttavan sokeriaineenvaihduntaa. Sokerin sieto heikkenee ja verenpaine pyrkii nousemaan. Siinä on monia mahdollisia terveyshaittoja, Partonen sanoo."

Joku näistä tutkimuksista olisi voitu mainita, jotta lukija voi siihen perehtyä. Mutta oleellisinta on, että mitään viittausta terveysvaikutusten merkittävyyteen ei anneta. Myös se jää pimentoon, onko tutkittu nimenomaan ainoastaan aamuauringon vaikutuksia jättäen esimerkiksi ilta-auringon tai kokonaisvalon määrän tarkastelun ulkopuolelle. Suomessa on kaksi ääripäätä ja ilmiötä tulisi tarkastella kokonaisuutena. Talven lyhyt valon aika on eittämättä epäterveellistä oltiin missä ajassa tahansa - kummasta päästä nipistetään niin sen voidaan sanoa aiheuttavan negatiivisia vaikutuksia. Mutta vastaavasti se toinen pää (aamu tai ilta) saa enemmän valoa ja siellä on taas positiivisia vaikutuksia. Lisäjätätyksen vaikutustakin voi epäillä kun sivistyneessä yhteiskunnassa ihmiset heräävät herätyskellojen avulla töihin ja kouluihin, ja jopa siinä Partosen suosimassa talviajassa heräämme pitkän talven yli pimeinä aamuina. Oleellisin kysymys, joka journalistien tulisi esittää, ja johon Partosen tulisi vastata, on että jos pysyvä kesäaika aiheuttaa negatiivisia terveysvaikutuksia, niin kuinka paljon? Entä valoisan illan kompensoivan vaikutuksen määrä? Tutkija, joka ei tuohon osaa vastata, ei ole tutkinut.

Toisaalla Partonen mainitsi, että "Jos valitaan kesäaika, se korostaa sitä epäsuhtaa, kuinka paljon valoisaa aikaa on ennen puolta päivää tai sen jälkeen". Tässä päästäänkin oleelliseen kysymykseen nykyaikaisen yhteiskunnan rytmistä. Jos terveellinen uni kestää kahdeksan tuntia, valveaikaa jää 16 tuntia. Jos valveaika asetetaan kello kahdentoista ympärille tasapuolisesti, tulisi herätä aamulla klo 04.00 ja mennä nukkumaan illalla klo 20.00. Mahtaako tämä olla edes Timo Partosen itsensä vuorokausirytmi? Kuinka monen muun?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Nuo nimitykset "kesäaika" ja "talviaika" ohjaavat harhaanjohtavasti suosimaan "kesäaikaa". Onhan useimpien mielestä kesä kivempi kuin talvi. Olisi hyvä, jos kysymyksessä olisi käytetty muita nimityksiä, olisi kysytty vaikkapa "Moskovan aika" vai "normaaliaika"?

Käyttäjän ToniTervo kuva
Toni Tervo

Talviaika ja kesäaika ovat niitä käsitteitä, joita tässä maassa kyseisistä ajoista on käytetty vuosikymmeniä. En osaa kuvitella, että kenenkään logiikka menisi noin kevyesti, että kesäaika koska kesä on kivempi. Ehkä kommenttisi on muutenkin kieli poskessa kirjoitettu sikäli kun "Moskovan aika" ja "normaaliaika" sisältävät molemmat dekadia suuremmat lataukset. "Normaaliajan" käsittelin jo itse kirjoituksessa, "Moskovan aika" taas on, no... trolli.

Kuriositeettina mainittakoon, että Espanja ja Ranska käyttävät tuntia itäisempää aikavyöhykettä kuin aikavyöhykkeet "määräisivät". Siellä on myös siis valittu valoisat illat.

Käyttäjän ToniTervo kuva
Toni Tervo

Mitä tulee aamuauringon terveysvaikutuksiin, joita THL:n tutkimusprofessori Timo Partonen toitottaa nyt jokaisessa mediassa, niin jo marraskuussa jopa talviajassa aurinko nousee vasta kahdeksan jälkeen koko maassa. Tämä tarkoittaa sitä, ettei aamuauringon hyödyistä päästä kuitenkaan nauttimaan juuri silloin kun sille eniten tarvetta olisi. Jos pysytään talviajassa, pimeimpään aikaan työssäkäyvälle sekä aamu että iltapäivä ovat pimeitä. Siinä sitä terveysvaikutusta.

Käyttäjän ToniTervo kuva
Toni Tervo

Täällä voi tutkia auringon nousua ja laskua omalla paikkakunnallaan: http://www.moisio.fi/taivas/aurinko.php
Työkalu kertoo ajan automaattisesti joko kesä- tai talviajassa riippuen siitä kummassa ajassa kyseisenä päivänä ollaan.

Toimituksen poiminnat